TRAINING

Nyt aion kirjoittaa urheilusta, treenaamisesta ja mun suhteesta siihen. Kuten olen täällä aikaisemmin maininnut, harrastin Tampereella joukkuevoimistelua kahdeksan vuotta. Meidän joukkue hajosi keväällä 2013, enkä mäkään voinut jatkaa rakkaan lajin parissa Jyväskylään muuton takia. Täällä mä en uskaltanut lähteä mukaan uuteen joukkueeseen, vaan aloin treenaamaan omatoimisesti sillon tällöin. Kävin lenkillä, tein lihaskuntoa ja venyttelin muutaman kerran viikossa. Mulla on heikko itsekuri, joten urheilin silloin kun mua huvitti. Helmikuussa hankin vihdoin ja viimein salikortin Satsille. 

Aluksi kävin vain ryhmäliikuntatunneilla, sillä en uskaltanut mennä salille. En tiennyt mitä pitää tehdä ja kuinka paljon. Kaikkein eniten mua pelotti se, että joudun treenaamaan yksin. Monta vuotta joukkuelajia harrastaneena se tuntui pelottavalta. Mun jäsenyyteen kuului kuitenkin kolme PT kertaa, joissa sain henkilökohtaisen ohjelman ja vinkkejä salilla treenaamiseen. Sen jälkeen olen käynyt kuntosalilla viikoittain. Nykyään käyn enemmän kuntosalilla kuin ohjatuilla tunneilla. Käyn salilla noin 2-4 kertaa viikossa, riippuen viikosta. Yleensä käyn 2-3 kertaa kuntosalilla ja ehkä kerran jollain tunnilla. Mun suosikki tunteja ovat Bodypump ja Cycling sekä tanssitunnit. Kuntosalilla teen tosi vaihtelevasti kaikkea. Joskus pidän erikseen jalka- ja erikseen ylävartalopäivän, mutta yleensä teen vähän kaikkea samalla kertaa. Salilla viivyn noin tunnin verran kerrallaan, joskus enemmän joskus vähemmän. En siis noudata sitä mulle tehtyä ohjelmaa vaan olen lisännyt sinne omia juttuja. Salilla treenaamisen lisäksi mun pitäisi käydä useammin lenkillä. Nyt lenkkeilen noin pari kertaa kuussa, vaikka kesällä sitä pitäisi tehdä ainakin kerran viikossa. Laiska, kun olen, en saa sitäkään aikaiseksi. Salille tulee mentyä, koska mä maksan siitä. 

Liikunta on aina ollut osa mun elämää ja tulee varmasti olemaan sitä tulevaisuudessa. Mun pitäis vaan parantaa mun itsekuria ja syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän. Vaikka aina ei huvittaiskaan lähteä salille tai lenkille, on mulla treenin jälkeen aina tosi hyvä olo. Se on treenaamisessa parasta! Hiki virtaa, on kuuma ja paikat on kipeenä, ainakin tietää tehneensä jotain. Nytkin mulla on pakarat kipeänä viime treenistä. Tulosten näkymiseen menee toki aikaa. Mulla ei ole mitään tavotteita urheilun suhteen, vaan treenaan ihan itseäni varten. Tottakai olisi kiva kiinteytyä, pudottaa painoa ja saada pyykkilautavatsa. Mutta mä urheilen hyvän olon vuoksi, sen takia että se on kivaa! Mä pidän kuntosalilla käymisestä nykyään. Liikunta ei saa olla mitään pakkopullaa, vaan siitä pitää nauttia. Pitää myös muistaa palautua ja nauttia elämästä muullakin tavalla. Nykyisten kauneusihanteiden takia treenaamisesta on tullut monelle pakkomielle. Urheilun tulisi olla mukavaa ja hauskaa. Tulevaisuudessa haluaisin osallistua johonkin juoksutapahtumaan, vaikka Likkojen lenkille. 

-Iisa

Kuvat We heart it.