ZEBRA

Paita Cubus - Farkut 2ndhand - Kengät Skopunkten - Laukku Mango

Tämä seeprahihainen paita on ostettu jo viime vuoden puolella, mutta näkyy täällä vasta nyt ekaa kertaa. Yksinkertaisen mallinen, mutta erikoiset hihat ja napit selässä tuo siihen sitä jotain. Mä tykkään!  Kengätkin on pari vuotta vanhat, jotka löysin kaapin perältä vähän aika sitten. Nyt ne ovat päässeet pari kertaa jalkaan tänä kesänä. Nämä Leviksen farkut puolestaan löytyivät Hervannan Fidalta viidellä eurolla. Samalla reissulla nappasin mukaan myös toiset, vanhemmat ja tummemmat Levikset, joista leikkasin shortsit. Nekin vain vitosen! Todelliset löydöt! Harvoin tulee tehtyä näin hyviä 2ndhand löytöjä. Harmi vaan, että täällä on aika suppea kirppistarjonta verrattuna Tampereeseen. Te ruudun takana olevat jyväskyläläiset, vinkatkaapa hyviä kirppareita, jotta mäkin pääsen kiertelemään! 

-Iisa

HARBOUR

Tänään lähdettiin käppäilemään satamaan kun kerrankin oli hyvä keli. Aurinko paistoi ja Jyväsjärvikin oli aika tyyni. Istuskeltiin, otettiin kuvia ja käytiin kahvilassa jädellä. Napsittiin myös kuvat mun asusta, joka tulee tänne myöhemmin. Vaikka mä en tunnekaan Jyväskylää hyvin, mutta voin sanoo että satama on mun lempipaikka. Siellä on kiva viettää aikaa, varsinkin hyvässä seurassa ja hyvällä säällä. Meiltä on sinne niin lyhyt matka, että pitäis käydä siellä useammikin. Lisäksi Jyväsjärven ympäri menee kiva lenkkipolku. Sataman alueelle on rakenteilla myös jonkinlainen puisto. Toivottavasti se valmistuu pian, että sinne pääsee vaikka piknikille. Mä ajattelin tehdä kesän aikana pyöräilykierroksen Jyväskylässä ja kuvailla matkan varrella. Voisin tehdä vaikka Jyväskylä-postauksen, jossa olis kuvia, mun ajatuksia ja lempipaikkoja Jyväskylästä. Miltä kuulostaa? :)

Nyt mä lähden syömään ja huomenna sukujuhliin! Laters!

-Iisa

TRAINING

Nyt aion kirjoittaa urheilusta, treenaamisesta ja mun suhteesta siihen. Kuten olen täällä aikaisemmin maininnut, harrastin Tampereella joukkuevoimistelua kahdeksan vuotta. Meidän joukkue hajosi keväällä 2013, enkä mäkään voinut jatkaa rakkaan lajin parissa Jyväskylään muuton takia. Täällä mä en uskaltanut lähteä mukaan uuteen joukkueeseen, vaan aloin treenaamaan omatoimisesti sillon tällöin. Kävin lenkillä, tein lihaskuntoa ja venyttelin muutaman kerran viikossa. Mulla on heikko itsekuri, joten urheilin silloin kun mua huvitti. Helmikuussa hankin vihdoin ja viimein salikortin Satsille. 

Aluksi kävin vain ryhmäliikuntatunneilla, sillä en uskaltanut mennä salille. En tiennyt mitä pitää tehdä ja kuinka paljon. Kaikkein eniten mua pelotti se, että joudun treenaamaan yksin. Monta vuotta joukkuelajia harrastaneena se tuntui pelottavalta. Mun jäsenyyteen kuului kuitenkin kolme PT kertaa, joissa sain henkilökohtaisen ohjelman ja vinkkejä salilla treenaamiseen. Sen jälkeen olen käynyt kuntosalilla viikoittain. Nykyään käyn enemmän kuntosalilla kuin ohjatuilla tunneilla. Käyn salilla noin 2-4 kertaa viikossa, riippuen viikosta. Yleensä käyn 2-3 kertaa kuntosalilla ja ehkä kerran jollain tunnilla. Mun suosikki tunteja ovat Bodypump ja Cycling sekä tanssitunnit. Kuntosalilla teen tosi vaihtelevasti kaikkea. Joskus pidän erikseen jalka- ja erikseen ylävartalopäivän, mutta yleensä teen vähän kaikkea samalla kertaa. Salilla viivyn noin tunnin verran kerrallaan, joskus enemmän joskus vähemmän. En siis noudata sitä mulle tehtyä ohjelmaa vaan olen lisännyt sinne omia juttuja. Salilla treenaamisen lisäksi mun pitäisi käydä useammin lenkillä. Nyt lenkkeilen noin pari kertaa kuussa, vaikka kesällä sitä pitäisi tehdä ainakin kerran viikossa. Laiska, kun olen, en saa sitäkään aikaiseksi. Salille tulee mentyä, koska mä maksan siitä. 

Liikunta on aina ollut osa mun elämää ja tulee varmasti olemaan sitä tulevaisuudessa. Mun pitäis vaan parantaa mun itsekuria ja syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän. Vaikka aina ei huvittaiskaan lähteä salille tai lenkille, on mulla treenin jälkeen aina tosi hyvä olo. Se on treenaamisessa parasta! Hiki virtaa, on kuuma ja paikat on kipeenä, ainakin tietää tehneensä jotain. Nytkin mulla on pakarat kipeänä viime treenistä. Tulosten näkymiseen menee toki aikaa. Mulla ei ole mitään tavotteita urheilun suhteen, vaan treenaan ihan itseäni varten. Tottakai olisi kiva kiinteytyä, pudottaa painoa ja saada pyykkilautavatsa. Mutta mä urheilen hyvän olon vuoksi, sen takia että se on kivaa! Mä pidän kuntosalilla käymisestä nykyään. Liikunta ei saa olla mitään pakkopullaa, vaan siitä pitää nauttia. Pitää myös muistaa palautua ja nauttia elämästä muullakin tavalla. Nykyisten kauneusihanteiden takia treenaamisesta on tullut monelle pakkomielle. Urheilun tulisi olla mukavaa ja hauskaa. Tulevaisuudessa haluaisin osallistua johonkin juoksutapahtumaan, vaikka Likkojen lenkille. 

-Iisa

Kuvat We heart it.

VACAY

Moikka! Mitenkäs teidän juhannus sujui? Mä olin perjantaina kavereiden kanssa baarissa ja muut päivät ovat menneet sisällä äidin ja siskon kanssa. Mutta hyviä ruokia on pyhien aikana tullut syötyä vaikka kuinka paljon. Nämä huonot säät eivät houkuttele lähtemään ulos, vaikkakin eilen paistoi vähän aurinko, jee. Musta tuntuu, että en ole tehnyt mitään tän kesäloman aikana. Ensimmäinen kuukausi on jo kohta mennyt ja mä olen vain istunut kotona. Olen lukenut jo kolme kirjaa loman aikana, yhden jopa englanniksi. Carrien nuoruusvuodet oli vähän vaihtelua ainaisten koulukirjojen lukemiseen, haha. Ja ihanaa, kun Carrie Diaries tulee taas teeveestä.

Mä odotan jo innolla heinäkuun alkua, jolloin mun kaveri tulee vaihdosta ja mä lähden Tampereelle  moikkaamaan häntä pitkästä aikaa. Myös Barcelonan matka on kohta täällä. Enää kuukausi ja pääsee nauttimaan lämmöstä! Toivottavasti sitä lämpöä tulisi tännekin ennen sitä. Musta olis kiva käydä myös Lintsillä tän kesän aikana, mut en tiedä miten se onnistuu. Viime kerrasta on liian pitkä aika. Muita suunnitelmia mulla ei loppukesäksi olekkaan. Rantakelit ovat enemmän kuin tervetulleet!

-Iisa

MIDSUMMER

-Iisa

TIISTAIN TUNNELMIA

Siis voisko enää kurjempaa säätä olla? Lämpömittari näyttää viittä astetta, kauhee tuuli ja vettä sataa vähän väliä. Ja nyt eletään keskikesää! Juhannuskin on ihan pian, mutta ei siltä tunnu. Luontoäiti luulee, että nyt on maaliskuu, mutta ei, nyt on kesäkuu ja kesällä kuuluu olla lämmintä! Suomen säästä ei koskaan tiedä, jos eilen paistoi aurinko se ei takaa sitä että seuraava päivä olisi samanlainen. Täällä voi tulla vaikka lunta keskellä kesää. Kirjoitin varmaan tännekin toukokuussa, kuinka olen paljon paremmalla tuulella ja positiivisempi hyvällä säällä. Mä oon semmonen ihminen, jonka mielialaan sää vaikuttaa todella paljon. Nyt toi sää masentaa ja mulla on tylsää. Yllä oleva kuva ilmentää hyvin mun mielialaa just nyt. En viitsi lähteä ulos tuulen riepoteltavaksi eikä täällä sisälläkään ole mitään tekemistä. Nää pari edellistä päivää on menny aika samalla kaavalla: loikoilen kotona, luen, katson telkasta futista ja käyn pyörähtämässä keskustassa. Paitsi voisinhan mä aloittaa lukemaan syksyn ylppäreihin, mutta ei vielä. Päätin, että kesäkuun lomailen ja heinäkuussa tartun kirjoihin. Pitäisi varmaan tehdä  jonkinlainen lukusuunnitelma. Koska te aiotte aloittaa luku-urakan? 

Täällä mä istun yksikseni huoneessani kuunnellen Spotifya ja miettien mitä muuta tähän postaukseen voisin kirjoittaa. Tästä tuli nyt tälläinen turhan päiväinen säälässytys-postaus, mutta menköön. Huomenna mulla on palauttava ajo, mitenköhän osaan taas ajaa sillä autokoulun autolla. Jotta saadaan tähänkin postaukseen jotain positiivista, niin enää 14 päivää kunnes Aino tulee takaisin Suomeen ja 38 päivää ennen matkaa Barcelonaan!

-Iisa

YESTERDAY´S

Takki - Kappahl Farkut - Cubus Kengät - Din Sko Laukku Michael Kors

Tässäpä muutama otos eilisestä asusta, jossa käväisin äidin kanssa keskustassa. Uskalsin laittaa korkkarit jalkaan, mutta se oli virhe. Varpaisiin tuli rakot ja päkiöissä tuntu. Eikä noi ole edes korkeat. Mutta eikös se niin mene, että kauneuden eteen pitää vähän kärsiä. Mun pitäsi useammin käyttää korkoja niin mun jalat tottuisivat niihin. Tähänkin asuun ne toi vähän jotain extraa. 

Mun mielestä näistä kuvista tuli aikas kivoja. Toi ihana vihreys tuolla taustalla, niin ja hotelli Alexandra :-D Vaikka mun äiti ei ole mikään mestarikuvaaja, nämä kuvat onnistuivat todella hyvin. Yleensä mun asukuvat ottaa mun sisko. Äitiä ja iskää olen pyytänyt pari kertaa. Keneltäkään kaverilta en ole kysynyt, sillä mun mielestä tää touhu on vähän noloo. Ihmiset tuijottaa, että mitä te siinä nyt sen kameran kanssa sähläätte. Mä aina yritän päästä tästä touhusta mahdollisimman nopeasti eroon, ottaa nopeasti kuvat ja jatkaa matkaa. Tämä ei tunnu mulle kauheen luonnolliselle hillua kameran edessä keskellä kaupunkia, vaikka yritetäänkin aina kuvata sellaisessa paikassa missä ei olis paljon muita ihmisiä. Tosin on tähän vähän jo tottunut. 

Miellyttääkö asu teidän silmää? :)

-Iisa